Markkinoinnista ja peleistä

Miksiköhän pelaamiseen suhtaudutaan usein penseästi? Sitä pidetään ajanhukkana (vähän niinkuin lukemista ennen vanhaan!) ja lapsia ja nuoria yritetään kaikin mahdollisin keinoin houkutella "terveellisempien" harrastusten pariin. Asiassa on toki puolensa, toki teinin tulee liikkua, mutta voihan junnu jumpata myös videopelin tahtiin. Haen tällä sitä, että ajat ovat oikeasti muuttuneet ja tulevaisuuden kuluttajasukupolvi viettää yhä enemmän aikaa pelien parissa halusimme me tylsät sitä tai emme. Pelaaminen on loistavaa viihdettä ja hauskan pelin äärellä voi viihtyä koko perhe, ja mielestäni se on aivan yhtä tervettä kuin lautapelin pelaaminen. Tärkeintä on yhdessäolo ja hauskuus. Nurinkurisinta tässä on mielestäni se paradoksi, johon itsekin syyllistyn. Kuusivuotias nappaa iPhoneni aina kuin mahdollista pelatakseen siinä olevaa jalkapallopeliä. Vastustaja on milloin Afrikasta, milloin Aasiasta. Minä torun häntä ja pakotan tekemään jotain "järkevämpää" ja nappaan puhelimen päästäkseni sosiaaliseen mediaan. Kommunikaatio säilyy riitelyä lukuunottamatta nollana minun ja poikani välillä. Aivan mahtavaa.

                                            Source: Wikimedia Commons

Suomessa ei ole vielä oikein tajuttu pelibisneksen mahdollisuuksia. Tällä viikolla uutisoitiin suomalaisen pelifirman Supercellin miljardiluokan kaupasta Japaniin. Kesällä suomalainen pelifirma Grand Cru sai miljoonien rahoituksen ulkomailta. Kaikki tuntevat Angry Birdin tarinan. Toivottavasti nämä esimerkit saavat myös esimerkiksi byrokraattisia ELY-keskuksia paremmin ymmärtämään Suomen tulevaisuuden alaa, peliteollisuutta. Ystäväni yritti jokunen vuosi sitten hakea rahoitusta peli-ideallaan Rovanimen ELY-keskuksesta, mutta hänen ideansa tyrmättiin täysin.

                                          Photo: Juho Paavisto

Mielestäni markkinointi pelaa pitkälti samalla lailla oli kyse markkinoinnista pelien virtuaalimaailmassa tai täällä "oikeassa" elämässä. Kohderyhmän tavoittaminen kohdetta kiinnostavalla viestillä on se juttu. Ehkä kohderyhmän löytää helpommin pelaavien ihmisten keskuudesta ja riippuu varmaan pelistä, että miten ihminen suhtautuu mainontaan. Jos mainonnasta tulee häiritsevää, se ei saa aikaan positiivista vaikutusta eikä AIDA-mallin korkeimmalle tasolle, eli ostamiseen asti ylletä. Product placement toiminee hyvin peleissä, eli tuote on näkyvillä, mutta ei häiritse.

Kyllähän se niin on, että me ihmiset haemme vastapainoa kurjalle arjelle enemmän ja enemmän kaikesta rentouttavasta ja useille meille pelit ovat se helpoin tapa rentoutua ja paeta arkea. Sinne siis yritys, ainakin jos kohderyhmäsi pelaa! Tai vaikka ei nyt vielä pelaisi, mitähän kohderyhmäsi touhuaa viiden tai kymmenen vuoden päästä?