Matkailun sähköinen liiketoiminta 2013 - ennakkotehtävä

1. Erinomaisia esimerkkejä matkailun b2c-kaupoista

1. Lapin Safarit
- mielenkiintoisesti kuvattuja tuotteita ja palveluita, asiakaslähtöistä

2. Salla
julkaisi ensimmäisenä matkailukeskuksena Suomessa matkailuyritysten yhtenäisen varausjärjestelmän sekä Erämää-verkkokaupan, josta asiakas voi ostaa niin majoituksen, ohjelmapalvelut kuin muutkin Sallan tuotteet ja palvelut. Kyseessä on uusi toimintamalli, jota on rakennettu ja pilotoitu Sallassa yhdessä Travius -varausjärjestelmän kehittäjän Codegem Oy:n ja matkailuyritysten kanssa.

3. Savonlinnan Matkailu Oy
- asiakaslähtöistä

Kommentti: Toimivia verkkokauppoja ei ole vielä ilmeisestikään kovin paljon!

2. Esimerkillistä asiakaspalvelua verkkokaupassa

www.mulletoi.fi -verkkokaupassa on onnistuttu luomaan rento ja asiakaslähtöinen ilmapiiri. Sivulla on kuva asiakaspalvelijasta ja selvästi kerrottu miten ja milloin asiakaspalvelijan tavoittaa. Hänelle pystyy helposti chattaamaan ja vastaus tulee kokemuksen mukaan nopeasti. Sivun tekstit ovat kivoja, kohderyhmälähtöisiä ja luovia.

3. Toimin koulutusorganisaatiossa, enkä usko, että lähiaikoina perustamme verkkokauppaa. Tietenkin, jos alamme kauppaamaan koulutuksiamme palvelutoimintana, koulutukset tulisi markkinoida sivuillamme asiakaslähtöisesti, voisimme ottaa oppia mulletoi -verkkokaupan asiakaslähtöisestä toimintatavasta.

Huh, nyt saattaa kuoharipullo poksahtaa! Olen mielestäni tehnyt kaikki tehtävät viimeistä, eli Ilkalle sähköpostin lähettämistä lukuun ottamatta. Tämä on ollut hieno oppimiskokemus, blogia on tosi hauska kirjoittaa ja värkätä näiden googlen työkalujen kanssa. Olen oppinut todella paljon uutta ja hyödyllistä sekä itse tekemällä, lukemalla ja kirjoittamalla että lukemalla ja kommentoimalla teidän muiden opiskelijoiden blogeja. Olette kyllä taitavia ja fiksuja! Kuten joku muukin kirjoitti, nyt on samalla myös oppinut muiden nimet, joten ensi lähijaksolla on taas helpompi jatkaa opiskeluja. Olen todella tyytyväinen, että lähdin tänne (vähän Kaisan houkuttelemanakin) mukaan! YES!

See you, pitäkää huolta itsestänne! Kiva nähdä pian!

t.Petra

Google Analytics RAMK

Google Analytics -

Rovaniemen ammattikorkeakoulun kävijäseuranta

 

Kuva: Kinologik

 

Rovaniemen ammattikorkeakoulu tekee kävijäseurantaa Google Analyticsillä.

RAMKin sivuilla on Googlen Analyticsin mukaan käynyt kaiken kaikkiaan 123 082 kävijää 21.1. - 20.2.2013. Olin hiukan yllättynyt näin suuresta kävijämäärästä, mutta koska kyseessa on aika monen työpaikka, tämä ehkä selittää käyntien määrän.

Yksittäinen kävijä tsekkasi keskimäärin 2,16 sivua.

Käynnin keskimääräinen kesto oli 2:56.

Uusia käyntejä oli 27,73%, mikä on mielestäni yllättävän suuri luku ja oppilaitokselle hakuajan kynnyksellä ihan positiivista.

Bounce rate eli kävijöiden osuus, jotka poistuivat välittömästi, on 54,63%, mikä on aika suuri luku. 

Karttakuva kertoo tuttua kieltä, eli Suomi erottuu siinä tummanvihreällä muista alueista. Monet muutkin osat maailmaa ovat vaaleanvihreänä eli sivustoa on käyty katsomassa ympäri maailmaa, onhan meillä 3 kolme englanninkielistä koulutusohjelmaa. TOP 3 maata ovat Suomi, Venäjä ja Vietnam. Tämän tilaston perusteella RAMKia ei ole tsekattu ollenkaan Grönlannista, Tiibetistä tai Keski-Afrikasta.


Noin 10 000 kävijää on käyttänyt mobiilia, tämä on mielestäni aika pieni luku. Mutta kertoo ehkä siitä, että RAMKin nettisivut eivät ole kovin mobiiliystävälliset.

Kuva: Titanas

Olipa hyvä, että tämän tehtävän kautta sain oikeudet RAMKin Goole Analyticsiin. Sitä tulee olemaan mielenkiintoista seurata myös jatkossa. Luulisi, että mobiilikäytön osuus tulee kasvamaan (varsinkin jos sivuista rakennetaan mobiiliystävällisemmät).

Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelman laatiminen ennen ja jälkeen internet-aikaa - ajatuksia siitä, että mikä on muuttunut ja mikä ei.

             Kuva: mozzercork



Maailma on muuttunut Mattiseni. Markkinoinnin maailma myös. Kyllä, mutta mielestäni jotkut asiat ovat säilyneet ja tulevat säilymään. Markkinoinnin perusajatus on markkinoinnin gurun, Philip Kotlerin mukaan se, että "markkinointi on sosiaalinen prosessi, jonka kautta yksilöt ja ryhmät tyydyttävät tarpeitaan ja halujaan vaihtamalla tuotteita ja luomalla arvoa muiden kanssa". Minusta tämä perusajatus ei ole muuttunut, mutta ehkä tavat toteuttaa markkinointia ovat eli se, että miten ja mistä yritys tavoittaa potentiaalisen asiakkaan on muuttunut. Moni nykyihminen viettää paljon enemmän aikaa internetissä kuin minkään muun median vaikuksen alla.  

Markkinointisuunnitelma on osa yrityksen suunnittelua, jossa yrityksen markkinointitoiminnot suunnitellaan. Markkinointisuunnitelma kirjoitetaan toimenpideohjelmaksi ja se on yrityksen työkalu, jolla se huolehtii, että tehtävät markkinointitoimenpiteet ovat tehokkaita ja oikein kohdistettuja.

Smith on luonut SOSTAC-mallin vuonna 1999. Se toimii hyvänä ohjenuorana markkinointisuunnitelman tekemiselle.

Ennenkuin menemme syvemmälle markkinoinnin maailmaan, voit katsoa alla olevasta linkistä videon SOSTAC-menetelmästä.

SOSTAC sisältää seuraavat vaiheet:

S = Situation (Missä tilanteessa olemme nyt)
O = Objectives (Missä haluaisimme olla)
S = Strategy (Mitä saavutamme)
T = Tactics (Miten toimimme)
A = Action (Toiminta)
C = Control (Kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä)
 

Mielestäni SOS- eli kolme ensimmäistä kohtaa eivät juuri ole muuttuneet internetin tulon myötä. Ensin tulee kartoittaa tämän hetkinen tilanne ja tehdä ainakin SWOT-analyysi ja kilpailija-analyysi. Tavoite tulee määrittää realistisesti ja tavoite on hyvä olla määrällinen. Tavoitteita kannattaa pohtia pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä. Esimerkiksi, että vuoden sisällä saadaan 100 uutta kanta-asiakasta. Markkinointisuunnitelman strategian tulisi noudattaa yrityksen strategian linjaa. TAC-kohtaan on mielestäni tullut muutoksia internetin myötä.  Se kuvaa kohdemarkkinoita eli kenelle yritys myy palvelujaan tai tuotteitaan ja minkälaisella markkinaosuudella. Se sisältää myös käytännöllisen markkintointistrategian, tiedon eri toimenpiteiden kustannuksista sekä suunnitelman asiakassuhteiden hallintaan.

Jotta tavoitteet eivät jäisi haaveiksi, on käytännön markkinointitoimenpiteet suunniteltava tarkasti.

Mitä asiakasryhmiä lähdet tavoittelemaan?

Mitä markkinoinnin eri keinoja käytät tavoittaaksesi nämä kohderyhmät?

Missä aikataulussa aiot viedä suunnitelman läpi?

Kuka toteuttaa toimenpiteet käytännössä? Kuka vastaa niistä?

Mitä eri markkinointitoimenpiteet tulevat maksamaan nyt ja myöhemmin?

Myös markkinoinnin tehokkuuden mittaaminen on oltava huomioituna. Markkinointisuunnitelman toteutumista on syytä seurata säännöllisesti ja kriittisesti.  Nämä viimeiset kohdat pystytään hoitamaan asiakaslähtöisemmin, tarkemmin ja tehokkaammin internetaikakaudella. Internet -aikakaudella liiketoiminta keskittyy tietoon. Tietoa on helppo muunnella ja räätälöidä kunkin asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Customerisation on mielenkiintoinen termi, se tarkoittaa sitä, että asiakkaan ja yrityksen välinen suhde on niin läheinen, että asiakas osallistuu tuotteen suunnitteluun ja kehittämiseen. Internet tarjoaa yrityksille oivan tilaisuuden pysyvyän ja syvän asiakassuhteen rakentamiseen. Tyytyväinen kanta-asiakas hoitaa yrityksen markkinointia kaikkein tehokkaimmin ja uskottavimmin!

Yrityksen olisi mielestäni hyvä miettiä myös sitä, että miten se saisi syntymään pysyvän tunnesiteen asiakkaan ja yrityksen välille, niin, että asiakas rakastaa tuotetta tai yritystä ja tuote tai yritys on miltei osa asiakkaan identiteettiä. Esimerkkinä mainittakoon vaikka iPhone.

Kuva: gadl

Article: Segmentation of rural tourists

Referaatti ja ajatuksia artikkelista:

Segmentation of rural tourists: combining push and pull motivations. Pesonen, Juho A. Tourism and Hospitality Management. 18. 1 (May 2012): 69 - 82.

                 Kuva: tillwe

Taustaa
Valitsin tämän artikkelin, koska halusin löytää artikkelin, joka kertoo segmentoinnista tehdystä tutkimuksesta. Mielestäni segmentointi on ensimmäisiä ja tärkeimpiä asioista markkinoinnissa, puhutaan sitten ns. perinteisestä markkinoinnista tai sähköisestä markkinoinnista. Tämä tutkimus on tehty Suomessa ja aineisto kerätty bannerikyselyllä netissä, joten uskoisin tämän olevan oiva artikkeli referoitavaksi matkailun sähköisen liiketoiminnan opinnoissa.  

Tutkimuksen tavoite
Artikkelissa kuvatussa tutkimuksessa pureudutaan motivaatio- ja hyötysegmentointiin ja tutkimuksessa pyritään segmentoimaan verkossa matkansa varaavia maaseutumatkailijoita Suomessa. Lähtöajatuksena on se, että menestyvän matkailukohteen ja myös yksittäisen matkailuyrityksen on hyvä tuntea asiakassegmenttinsä, jotta pystyy pureutumaan juuri tarkkaan valitun asiakassegmentin tarpeiden tyydyttämiseen. Buhalis (2000) kirjoittaa, että kukin matkakohde voi tyydyttää vain tietynlaisen asiakassegmentin tarpeet. Joten kaikkia ei voi eikä tarvitse miellyttää. Kohteen tulisi olla tietoinen sille sopivan asiakassegmentin odotuksista ja tarpeista voidakseen johtaa kohteen resursseja.

Ydinkäsitteitä
Psykograafinen segmentointi on yleisin tietoperustainen segmentointimenetelmä matkailukirjallisuudessa (Dolnicar 2006). Kotlerin ja Kellerin (2006) mukaan, psykograafisessa segmentoinnissa ostajat jaetaan ryhmiin psykologisten, persoonallisuuspiirteiden, elämäntavan tai arvojen perusteella. Työntö- ja vetovoimatekijät ovat keskeisiä käsitteitä matkailualan motivaatiokirjallisuudessa. Baloglun ja Uysain (1996) mukaan nämä käsitteet tarkoittavat sitä, että ihmiset matkailevat, koska heitä työntävät tai vetävät erilaiset "voimat", työntö- ja vetovoimatekijät. Erilaiset motivaatiotekijät saavat ihmisen haluamaan matkalle ja kohteen vetovoimatekijät vetävät ihmistä puoleensä.

Tiedonkeruu
Tutkimustieto kerättiin www.lomarengas.fi/ -sivustolla kesällä 2009. Sivustolla käyneet pystyivät klikkaamaan banneria, joka johdatti heidät suoraan kyselylomakesivulle. Kyselyyn vastasi 727 maaseutumatkailijaa tai asiasta kiinnostunutta.

                                         Kuva: Blue moon in her eyes


Tutkimuksen tulokset
Tutkimuksessa löydettiin neljä maaseutumatkailijasegmenttiä:
1. Sosiaaliset matkailijat
2. Hyvinvointimatkailijat
3. Kotialueelle matkustavat
4. Perhematkailijat

Nämä segmentit eroavat toisistaan motivaatiotekijöiden osalta, kohdeattribuuttien osalta, matkailukäyttäytymisen ja sosiodemograafisten ominaisuuksien kannalta. Näiden segmenttien erojen ymmärtäminen voi antaa matkailuyrityksille hyödyllistä tietoa, joka auttaa markkinoinnissa ja tuotekehityksessä, kun otetaan huomioon valittujen segmenttien matkan valintaan liittyvät työntö- että vetovoimatekijät. Matkailuun liittyvät motivaatiotekijät olivat tutkimuksen mukaan yhteiset näille segmenteille, lomalle lähdetään rentoutumaan arjesta ja virkistäytymään.

                                               

Kuva: Timo Tervo

 

 



Inspired by Iceland

Taustaa:

Vuoden 2010 piti olla Islannin matkailun huippuvuosi. Mutta toisin kävi. Tuhkapilvi pysäytti hetkessä kaiken lentoliikenteen Islantiin ja suureen osaan Pohjois-Eurooppaan.

                               Kuva: Hello I am Bruce

Haaste:

- Toukokuussa 2010 Islannin matkailijamäärä laski 22 %
- Tutkimukset kertoivat Islannin imagon kokeneen vakavan kolauksen

Islannin hallitus, Reykjavik, Icelandair, Iceland Express, Promote Iceland ja 80 matkailuyritystä verkostoituivat ja päättivät nähdä tilanteen mahdollisuutena!

 

 

                               Kuva: KariBjörn

 

 

Markkinointikampanjalla oli kolme tavoitetta:

1. BUSINESS: Pysäyttää matkailijamäärien pieneneminen
2. ATTITUDE: Pysäyttää huhut ja vaikuttaa ihmisten asenteisiin
3. BEHAVIOURAL: Inspiroida ihmisiä kertomaan positiivisia tarinoita Islannista

"INSPIRE FANS OF ICELAND TO TELL THEIR STORIES

TO THE WORLD"

 

Storytelling started - Iceland 3rd of June

 

 

578 236 katselua  

 

 

"The arts, the music, the food, the nature;

Iceland is bursting with energy. This is not the time to stay away, this is time to get closer.

Now is the time for those who love Iceland

to love it even more.

Iceland has never been more exciting.

Every day, today of tomorrow -

 

you will be inspired by Iceland.

 

 Kohderyhmänä olivat kaikki Islantia rakastavat ihmiset, ympäri maapalloa.

Integrated marketing plan

 

 

SOCIAL MEDIA (FB, TWITTER, BLOGS) ADVERTS, VIDEOS,  ROAD SHOWS, PR, WEBSITE, CONFERENCES,
eMARKETING, LIFE WEBCAMS, VIDEOS ONLINE, MEDIA VISITS...

 

 

Tourists started arriving again to Iceland.

 

Everyone wanted to be involved.

 

 

And the results:

 

1. BUSINESS: Kävijämäärät lisääntyivät 0,6 % verrattuna saman ajanjaksoon edellisenä vuonna

2. ATTITUDE: Kampanjalla oli positiivinen vaikutus maamielikuvaan tutkimuksen mukaan.

3. BEHAVIOURAL: Yli 100 miljoonaa ilmaista reaktiota verkossa

 

 

THE FUTURE

Keep being inspired by Iceland and tell more stories!

 

Vaikka tämä ei olekaan puhtaasti internetmarkkinointicase, tässä esimerkissä korostuu mielestäni erinomaisesti tunteisiin vetoavan tarinankerronnan ja viraalijakamisen merkitys osana integroitua markkinointikampanjaa. Vaikka tämä kampanja sai alkunsa kansallisen matkailun edistämisorganisaation, lentoyhtiön ja muiden ym. verkoston jäsenten aloitteesta, onnistui se upealla tavalla saamaan mukaansa myös tavalliset ihmiset, jotka halusivat laittaa kortensa kekoon ja auttaa Islantia. Olen kuullut, että viime vuoden lopulla kampanjassa seurasi vaihe, jossa tuhannet islantilaiset avasivat kotiovensa matkailijoille!  

 

Þakka þér fyrir. Thank you. Kiitos.


Lähde: Inga Hlín Pálsdóttir, Director, Marketing & Visit Iceland. Promote Iceland. Presentation in Rovaniemi 5th May, 2011.

MTIn nettisivujen konversio

Konversio

Tässä blogipostauksessani mietin, että miten MTIn (matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin) verkkosivujen konversiota voisi parantaa.

   MTIn porukkaa ystävänpäivätunnelmissa

Konversiohan tarkoitti sitä, että kävijä toteuttaa sivustolle asetetun tavoitteen. Konversioprosentti tarkoittaa tällaisten kävijöiden osuutta kaikista kävijöistä. Koulutus- ja tutkimusorganisaation verkkosivustojen tavoite on positiivisen mielikuvan herättäminen nykyisten ja potentiaalisten yhteistyötahojen, opiskelijoiden ja työntekijöiden silmissä, ja se, että opiskelijat hakevat opiskelemaan, parhaat tyypit töihin ja muut sidosryhmät haluavat tehdä yhteistyötä kanssamme.  

5 tapaa parantaa MTIn verkkosivujen konversiota:

1. Kuvia ja elämänmakuisia tarinoita ihmisistä (opiskelijoista, henkilökunnasta) ja toteutuneista yhteistyöprojekteista
2. Verkkosivut myös englannin kielellä
3. Blogi, jolla kuukausittain vaihtuva kirjoittaja
4. Twitter -syötteet (esim. MTIn henkilökunta)
5. Helppo ja mukava tapa kysyä mieltä askarruttavista asioista henkilöltä, jonka kuva ja puhelinnumero, sähköpostiosoite tai FB-kontaktit etusivulla.

Uskon, että näillä pienillä keinoilla, voisimme parantaa konversiota ja

• isompi osa kävijöistä päätyy asiakkaiksi ja
• luottamus brändiin lisääntyy.